Parasta molemmista maailmoista – edistetään energiamurrosta Venäjällä ja Suomessa tekemällä raaka-ainevirrat näkyväksi (FLOWISION)

Visualisoimme näkymätöntä

 

Keskitymme FLOWISION-hankkeessa tarkastelemaan miten fossiilinen ja uusiutuva energia näyttäytyvät osana yhteiskuntaa Venäjällä ja Suomessa. Avaamalla miten nämä raaka-ainevirrat tehdään näkyväksi pystymme avaamaan miten ne kytkeytyvät osaksi poliittisia valintoja.

Raaka-ainevirtojen näkyvyys ja visualisointi tai niiden puute kertovat miten nämä hyödykkeet (de)politisoidaan ja miten niitä visioidaan osaksi ilmastonmuutoksen hillinnän politiikkaa ja käytänteitä ja laajempaa ympäristösuojelun agendaa.

Tieto mahdollistaa ekologisesti kestävien käytänteiden edistämisen yhteiskunnallisesti hyvin erilaisissa konteksteissa Venäjällä ja Suomessa. Pyrimme myös oppimaan molemmista konteksteista etsimällä vahvimpia narratiiveja ja käytänteitä, jotka voisivat nopeuttaa murrosta hiilineutraaliin maailmaan myös Suomen ja Venäjän ulkopuolella.

Tutkimme raaka-ainevirtojen (de)visualisointia ja (de)politisaatiota tarkastelemalla miten aineellisuuksia (esimerkiksi infrastruktuurit) ja näihin kytkeytyneitä diskurssejä hyödynnetään yhteiskunnallisesti ja poliittisesti toivottuja sommittumia. Pyrimme ymmärtämään näitä energian ja jätteiden sommittumia kolmella osa-alueella: energiasektorilla, kansalaisaktivismissa ja mediassa.

Empiirinen tieto edistää ilmastotoimintaa

FLOWISION nojaa laadulliseen ja määrälliseen perustutkimukseen: me tutkimme raaka-ainevirtojen näkyvyyttä itsessään, mutta myös miten eri toimijat ja sidosryhmät visualisoivat ja tekevät energiaa ja jätettä näkyväksi, eli tuovat resurssien poliittista ulottuvuutta esiin.

Hypoteesimme on että energiarikkaassa, mutta fossiilienergiasta riippuvaisessa ja autoritaarisessa Venäjän kontekstissa öljyn, kaasun ja hiilen virrat tehdään näkyväksi ja osaksi energiariippuvaisen regiimin hegemonista diskurssia, mutta vastaavasti uusiutuvan energian ja jätteiden virrat tehdään näkymättömiksi. Vastaavasti Suomessa, joka on energiaköyhä, energian tuonnista riippuvainen, demokraattinen konteksti, jossa pääosin fossiiliset pääosin Venäjältä lähtöisin olevat virrat on tehty näkymättömiksi ja jätteen ja uusiutuvan energian virrat näkyviksi kunnianhimoisten resurssitehokkuutta vahvistavien ja ilmastopoliittisten tavoitteiden vuoksi.

Työpaketit 1-3 tuottavat perustutkimukseen pohjautuvia yleistyksiä, jotka vahvistavat käytännöllistä ja teoreettista ymmärrystä ilmiöistä. Tämä toimii syötteenä työpaketeille 4 ja 5, jotka keskittyvät synteesiin ja toimintatutkimukseen. Kehitämme näissä osioissa keinoja yhdessä journalististien ja taiteilijoiden kanssa miten näitä virtoja voisi visualisoida toisin ja tuoda osaksi poliittista debattia ja prosesseja Venäjällä ja Suomessa. Tarkastelemme myös miten oma toimintamme vaikuttaa tähän.

Flowision pattern #3 with margin

Poikkitieteellinen tutkimusryhmämme

Tutkijat, toimittajat ja dokumenttiohjaajamme ovat asiantuntijoita hankkeen kolmessa eri osa-alueessa (energia, kansalaisyhteiskunta, media).

Hanketta ja työpakettia 1 vetää Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen, joka on tutkinut ympäristö- ja energiakysymyksiä Venäjällä yli 20 vuotta. Hänen lisäkseen energiakysymyksiä tutkivat väitöskirjatutkijat Sakari Höysniemi ja Sohvi Kangasluoma. Työpakettia 2 vetää Margarita Zavadskaya, joka on poliittisen käyttäytymisen ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntija autoritaarisissa regiimeissä ja Post doc -tutkija Aleksanteri-instituutissa. Väitöskirjatutkijat Teemu Oivo, Elena Gorbacheva ja Sakari Höysniemi sekä Pietarin Eurooppalaisen yliopiston apulaisprofessori Olga Bychkova tutkivat kansalaisaktivismia Suomessa ja Venäjällä. Työpaketin 3 vetäjä on Post doc -tutkija Olga Dovbysh, joka yhdistää tutkimuksessaan mediatutkimuksen, taloussosiologian ja poliittisen talouden näkökulmia. Hänen lisäkseen teemaan keskittyy Teemu Oivo.

Taiteellisesta ja journalistisesta työstä vastaavat dokumenttiohjaaja Niko Väistö, ilmastokysymyksiin, tasa-arvoon ja rauhaan liittyviin teemoihin keskittynyt journalisti Johannes Roviomaa sekä pitkiin reportaaseihin erikoistunut kuvajournalisti Touko Hujanen.

Flowision pattern #3 with margin

Avaamme resurssisommittumia

Nojaamme tutkimuksessamme metodologisena kehyksenä toimijaverkkoteoriaan (Actor-network theory) ja tarkemmin ottaen sommittumalähestymistapaan (assemblage approach). Toimijaverkkoteoria pyrkii systematisoimaan toimijuuden analyysiä, joka tapahtuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden vuorovaikutuksessa. Tämä materiaalis-semioottinen metodi avaa ihmisten ja asioiden ja näiden rakentamien verkostojen suhteiden ylläpitoa ja uudistamista. Hankkeessa ymmärrämme materiaalisuuden yhtäältä selkeinä objekteina kuten öljyputkina ja kaatopaikkoina ja muotona (kaasu metaanina, lämpönä ja hiilidioksipäästönä tai jäte tähteenä, hyödykkeenä ja energiana). Semioottinen ulottuvuus korostaa kielellisyyttä ja tulee siten lähelle diskurssin käsitettä, joka ylläpitää tai haastaa vallitsevaa sommittumaa.

Ensimmäinen työpaketti keskittyy energiasektoriin Suomessa ja Venäjällä. Tutkimme miten keskeiset valtiolliset ja yksityiset energiayhtiöt tuovat näkyväksi tai tekevät näkymättömäksi energiavirtoja strategisissa asiakirjoissa, yritysvastuukäytänteissä ja mainoksissa. Yrityksillä on merkittäviä resursseja tehdä heidän narratiivinsa vetoavaksi suurelle yleisölle. Varsinkin perinteisellä fossiiliteollisuudella on ollut vahva intressi ylläpitää vallitsevaa diskurssia ilmastoon ja energiaan liittyvistä tulevaisuuksista.

Toisessa työpaketissa tarkastelemme energian ja jätteen virtoja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Venäjän ja Suomen raja-alueilla. Näiden virtojen näkyvyys kytkeytyy normatiiviseen tietoon, tietoisuuteen ja asenteisiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa ympäristöriskeihin liittyen. Keskeisiä toimijat ovat energia-asiantuntijoita, akateemikkoja, aktivisteja, katutason byrokraatteja ja paikallisasukkaita. Energia- ja jätevirrat tuovat nämä toimijat yhteen ja toisaalta verkostot, yhteistyö ja konfliktit toimijoiden välillä muovaavat virtoja ja niiden näkyvyyttä. Tapaustutkimukset keskittyvät kaatopaikkojen vastaiseen aktivismiin Arkangelin ja Karjalan alueella ja kaivostoiminnan vastaiseen toimintaan Lapissa, Oulangalla ja Saimaalla.

Kolmas työpaketti keskittyy tutkimaan miten mediatisoitu tietoa energiasta ja jätteistä tuotetaan ja välitetään suomalaisessa ja venäläisessä mediassa. Tutkimme myös miten algoritmit ja tekoälyyn pohjaavat työkalut mediassa vaikuttavat energiaan ja jätteisiin liittyvään tietoon. Tiedotusvälineillä on keskeinen rooli julkisen mielipiteen muodostumisessa: median valitsema narratiivi tietystä ympäristöön liittyvästä ilmiöstä vaikuttaa siihen millaisia päätöksiä kansalaiset tekevät.